Referaatti: Makupaloja Suomesta

Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun alun. Myös pohjoismainen ruoka on noussut trendiksi kansainvälisten ruoka-alan ammattilaisten keskuudessa ja maailmalla kiinnostavatkin uudet maut, selkeys, puhtaus ja läheinen luontosuhde.

Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät  osaajat loihtivat herkkuja

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista. Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita.  Vuodenaikojen vaihtelu näkyy myös lautasella. Vaikutteet lähinaapureilta ovat osin historiaa, osin elävää perinnettä ja nykyaikaista keittotaitoa. Joulun ruoat ovat etupäässä läntistä perintöä, pääsiäisen itäistä. Moni kalaruoka on yhteistä muiden Pohjoismaiden kanssa. vaikutteita tulee yhä kauempaa ja parhaat palat sopeutuvat osaksi suomalaista ruokakulttuuria.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia

Monelle suomalaiselle ja ulkomaalaiselle Suomen parhaat ruokaelämykset tulevat luonnosta. Marjoista, sienistä, järvikaloista ja riistasta loihditaan unohtumattomia elämyksiä. 
Metsän antimilla eli mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla, tateilla ja riistalla sekä makean ja suolasen veden kaloilla herkutellaan ympäri vuoden. Kalojen valmistukseen löytyy myös monia erilaisia metodeja, kuten savustus ja halstraaminen. 
Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja. Esimerkiksi koivunmahla, kuusen vuosikasvu kerkkä ja terva muuntuvat osaavien harrastajien ja pienjalostajien käsissä juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.

Maailman pohjoisin maatalous

Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta yhtä pohjoisessa kuin Suomessa. Pohjoisen lyhyt kesä ja pitkä talvi ovat haasteita sekä viljelylle että karjanhoidolle. Entisaikoina se on merkinnyt talvista ruoan niukkuutta, nykyään kustannusjahtia. Ennen kaikkea se on tuottanut luovia ratkaisuja ja laadukasta ruokaa. Nopean kasvun tekevät mahdolliseksi pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet. Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston lämpeneminen. Hyödyttääkö vai haittaako se maataloutta, jää nähtäväksi. Pidempi kesä tuottaisi lisää satoa ja mahdollistaisi uusia lajikkeita. Toisaalta leudot talvet toisivat lisävaivaa tuhohyönteisistä ja rikkakasveista.

Neljän vuodenajan maut

Suomalaisten makujen aarreaitan timantti on neljä selkeää vuodenaikaa. Peltojen ja metsien kesäinen raikkaus muuttuu talven myötä lempeiksi aromeiksi. Riista ja luonnonkala tuovat kausittaista vaihtelua lihan ja kalan tarjontaan. Sesonkisyöminen on kuitenkin jälleen yleistymässä, kiitos intohimoisten keittiömestareiden, ruokajournalismin sekä raaka-aineen laadukkuutta, hyvää makua ja ekologisuutta peräänkuuluttavien kuluttajien.

Suomalaiset terveyspommit

 laadukkaat raaka-aineet, turvallinen ja monipuolinen tuotevalikoima sekä jo vuosia kestänyt hyvä yhteistyö tutkijoiden, viranomaisten ja elintarviketeollisuuden välillä. Suomalainen terveellinen ravitsemus on ennen kaikkea kunnollista perusruokaa ja kansalaisten viisaita valintoja, mutta myös kansainvälisen huipputason tutkimusta ja innovaatioita. Tämän vuosituhannen nuosevia ilmiöitä ovat super-, lähi- ja luomuruoka sekä kestävä ruokavalio.

Koulupäivän ruokakulttuuria

Jokaiselle suomalaisessa päiväkodissa, peruskoulussa, ammattikoulussa ja lukiossa olevalle nuorelle tarjotaan terveellinen lämmin lounas. Tätä pidetään osana terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta. Kotitalousopetuksessa yläkoululaiset tutustuvat ruoanvalmistustaitoihin ja ravitsemuksen perusasioihin.

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa

Kestävä kehitys, luomu ja lähiruoka ovat ruokamaailman trendiaiheita, mutta kertovat myös ruokakulttuurin murroksesta. Suuret tuotantoyksiköt saavat rinnalleen yhä näkyvämmän pienimuotoisen ja vaihtoehtoisen tarjontaketjun. Niiden valikoimat kasvavat sekä ravintoloissa että ruokakaupoissa, ja uusia myyntikanaviakin syntyy.
Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu- ja lähiruokaan lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia. Säästäväinen raaka-aineiden käyttö, hukkaruoan välttäminen, sesonkien mukainen ruokailu, kasvisten käytön lisääminen ja lihan kohtuullinen käyttö olivat vielä muutama vuosi sitten vanhanaikaista sodanjälkeistä köyhäilyä ja nipottamista, mutta nyt ne ovat muuttuneet osaksi valistunutta kuluttamista.

Kippis! 

Omintakeista ruokajuomakulttuuriamme edustaa kraanaveden juonti ja maidon laaja käyttö ruokajuomana. Myös runsas marjasatomme taittuu upeiksi juomiksi, alkoholilla ja ilman. Oluenpanon taito on osattu aina, mistä sahti on elävä todiste. Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla. Se yleistyi jokapäiväiseen käyttöön noin sata vuotta sitten, eli tuore maito ruokajuomana on uudehkoa perinnettä.
Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. Suurten panimoiden rinnalle on jälleen noussut pieniä käsityöläisyrityksiä, jotka rikastuttavat valikoimia. Sahti edustaa vanhaa suomalaista perinnettä. Se hyväksyttiin EU:n Aito perinteinen tuote -rekisteriin, sillä se on yksi maailman vanhimmista oluttyypeistä.
Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää harrastajat virkeinä. Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme. Tisleet sekä kuohuvien ja makeiden juhlajuomien runsaat aromit antavat kovan vastuksen kansainvälisille kumppaneille. 

Suomen ruokakulttuuri

Varsinais-Suomi:

Omavaraistalouksien myötä perinneruuat tehdään niistä aineista, joita omalla alueella kasvatettiin.Turku on saanut vaikutteita lännestä eli Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. Meren läheisyys oli suuressa osassa ruokakulttuurin kehittymistä ja veneliikenteen mukana tuli ruokakulttuuriin monia uusia makuja. Kalaruuat ovat suosittuja, niitä valmistetaan esim. ahvenesta, siiasta, hauesta ja silakasta. Niitä syödään keitettynä, paistettuna, hiillostettuna ja suolattuna.

Varsinais-Suomessa on hyvä ilmasto vihannesten viljelyyn ja sen maanviljelijät ovat olleet edelläkävijöitä Suomessa muun muassa sokerijuurikkaan, rypsin, tomaatin, kasvihuonekurkun, mansikan ja varhaisvihannesten viljelyssä.

Saariston varhaisperuna arvostettu herkku ja Turussa juhlitaan joka vuosi Neitsytperunafestivaalia. Maamme ensimmäiset varhaisperunat tulevat vuosittain Rymättylästä.

Varsinais-Suomessa on leivottu monenlaisia leipiä ja ruisleipää leivottiin pari kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Suuret määrät leipiä jätettiin katon vartaisiin kuivumaan. Myös omena- ja silakkaleivät ovat maakunnassa tuttuja. Juhlapöytään leivottiin kuitenkin varilimppu, joka on myös valittu Varsinais-Suomen maakuntaruuaksi.

Varilimppu on hapanimelä ruislimppu, jonka maku saa säväyksen kuminasta ja pomeranssinkuoresta.

Muita esimerkkejä perinteisistä ruuista ovat keitetty hauki, luumukiisseli (väskynäkräämi), piparjuurikastike, kyrsä (kuminalla maustettu ruisleipä), läskisoosi ja mämmi.

Silakkarullat

AINEKSET

600 g silakkafileitä

2 tl suolaa

mustapippuria

1 pieni sipuli

3 rkl tilliä

2 dl vettä

0,5 dl väkiviinaetikkaa

1,5 rkl sokeria

OHJE

• 1. Aloita asettelemalla silakkafileet nahkapuoli alaspäin työlaudalle ja lisää pinnalle suola, pippuri, hienonnettu sipuli ja tilli. Kääri silakkafileet rullalle ja asettele ne vierivieren uunivuokaan.  
• 2. Sirottele pinnalle loppu sipuli ja tilli ja kaada fileiden päälle etikka-sokeri-suolasekoitus. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Varilimppu

AINEKSET

Taikina:

1 l vettä

1 kg ruisjauhoja

1 dl mämmimaltaita

1 dl taikinan juurta

30 g hiivaa

0,5 rkl fenkolia

0,5 rkl pomeranssinkuorta

1 rkl kuminoita

1 rkl suolaa

0,5 dl siirappia

Voiteluun:

Kanamunaa

OHJE

1. Kuumenna kolmasosa vedestä ja lisää siihen mämmimaltaat ja ruisjauhot. Lisää seos taikinajuurattuun taikinatiinuun, ripottele pinnalle ruisjauhoja ja peitä tiinu antaen sen tekeytyä lämpimässä paikassa noin tunnin verran. Toista prosessi niin, että lisäät vellin joukkoon taas kolmasosan vedestä kuumennettuna ja ripottelet pinnalle ruisjauhoja. Toista vielä kertaalleen tunnin kuluttua ja anna imeltyä seuraavaan päivään.

2. Seuraavana päivänä lisää taikinaan suola, mausteet ja hiiva sekä siirappia maun mukaan. Alusta taikina ruisjauhoilla kiinteäksi taikinaksi ja kohota. Leivo taikinasta kaksi limppua, kohota nämä kertaalleen ja voitele lopuksi munalla. Paista kohtalaisessa uuninlämmössä noin tunnin verran.

Keitetty hauki ja uudet perunat kermakastikkeella

AINEKSET:

iso hauki

1 rkl merisuolaa

n. 10 kokonaista maustepippuria

n. 10 kokonaista valkopippuria

2 laakerinlehteä

tuoretta ruohosipulia

tuoretta tilliä

1.Laita hauki laakeaan kattilaan tai korkeareunaiseen kasariin. Lisää vettä, kunnes hauki nippanappa peittyy. 

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kuori pinnalle noussut vaahto pois.

2.Lisää kaikki mausteet ja anna hauen kypsyä hiljalleen kannen alla kiehuen noin puoli tuntia. Tiedät hauen olevan kypsä, kun selkäevän (tai osan siitä) voi nyppästä kevyesti irti.

3.Anna hauen jäähtyä hetki liemessä. Valmista kastike.

Kermainen kastike:

1 sipuli

reilu loraus öljyä

3 rkl vehnäjauhoja

3 dl hauen keitinlientä

2 dl ruokakermaa

tuoretta ruohosipulia

tuoretta tilliä

ripaus muskottipähkinää

suolaa

valkopippuria

1. Pilko sipuli pieneksi ja kuullota kattilassa öljyssä, kunnes silppu on pehmeää ja läpikuultavaa. Lisää vehnäjauhot ja sekoita hyvin sipulin kanssa.

2. Lisää hauen keitinliemi hyvin sekoittaen. Lisää myös ruokakerma, suola ja pippuri. Anna porista n. 10 minuuttia.

3 .Lisää muskottipähkinä, silputtu ruohosipuli ja tilli. Tarkista maku ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Tarjoa hauen ja muiden lisukkeiden kanssa.

Lisukkeeksi:

uusia perunoita

retiisejä

tuoretta tilliä

sitruunaa / sitruunamehua

kevätsipulia

sormisuolaa

Lähi- ja luomuruokaa:

Piipanoja: 

On Nauvolainen perheyritys, joka myy laadukkaita kalatuotteita Turun ja Helsingin alueilla kauppoihin ja ravintoloille. Yritys erikoistuu savustettuihin tuotteisiin ja kaikki työtehtävät tehdään käsin eikä tuotteisiin lisätä kuin merisuolaa.

Bornemannin Mehustamo:

Mehustamo tuottaa kylmäpuristettuja mehuja, erityisesti omenista. Heillä on myös käytössä liikkuva mehustamo, jota asiakkaat voivat käyttää. Tuotteet ovat lisäaineettomia ja lähituotettuja. 

Alaspään maatila:

Perheyrityksen toiminta perustuu luonnon maaperän ja luonnon oman toiminnan tukemiseen. Myös luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, lähiruoka ja puhtaan sekä laadukkaan luomusertifioidun ruuan tuottaminen ovat tärkeitä. 

Yritys myy mansikoita, vihanneksia ja luonnonkasveja.

Lähteet:

Ruokatieto

Aitoja makuja

Wikipedia

http://hammentaja.blogspot.com

Marja- mustikka:

Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun, ja marjat kypsyvät heinäkuusta alkaen.Mustikka marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuen. Marjominen riippuu suuresti sääolosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Pölytyksen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itsepölyttyä.

Marja kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehtomaisissa metsissä, korvissa ja kasvualue kattaa koko Suomen, ja se viihtyy kosteassa maaperässä sekä sietää hyvin varjoa.Pohjoisessa lajia tavataan myös kuivissa kangasmetsissä ja tunturikankailla.

Mustikkaa käytetään ruuanlaitossa, erityisesti jälkiruuissa ja hilloissa sekä myös lääkinnällisesti.

Alkuruoka:

Mustikkamojito 1 annos:

Ainekset

1 dl mustikoita

5 lehteä tuoretta minttua

1 tl sokeria

1 limetin mehu

sitruunakivennäisvettä

runsaasti jäitä

Koristeluun

limettilohkoja

tuoretta minttua

Ohje

Soseuta mustikat kulhossa haarukalla tai mojitosurvimella. Laita ensin lasin pohjalle mintunlehtiä ja sokeria ja survo ne murskaimella. Lisää sitten lasiin mustikkasose ja limetin mehu, sekoita pohjia myöten. Kaada päälle sitruunakivennäisvesi ja jäät. Sekoita nopeasti. Koristele limettisiivulla ja mintulla.

Valmistetaan alkoholittomana, sopii laktoosittomiin, gluteenittomiin ja veganeihin ruokavaliohin.

Pääruoka:

Kanaa mustikkabalsamikossa n. 6 annosta

Ainekset

2 rkl neitsyt oliiviöljyä

2 rkl voita

1tl suolaa

50g mustikoita

1dl balsamicoa

0.5dl siirappia

rosmariinia

6 kananrintaa

2 punasipulia

Ohje

Laita uuni lämpenemään 200 c. Kuumenna öljy ja voi pannulla. Mausta kanat suolalla ja pippurilla ja paista pannulla kultaisenruskeiksi. Laita kanat uunivuokaan ja karamelisoi pannulla punasipulit.Lisää mustikat, balsamico, siirappi, rosmariini ja suolaa sekä pippuria, anna keittyä 10 min. Kaada seos vuokaan ja laita uuniin noin 10 minuutiksi.

Sopii laktoosittomiin ja gluteenittomiin ruokavaliohin.

Jälkiruoka:

Itsetehty mustikkajäätelö n. 10 annosta

Ainekset 

100g mustikoita

4dl sokeria

1 tl vaniljaa

hyppysellinen suolaa

3 dl maitoa

3 dl kermaa

Ohje

Tee mustikoista pyrettä blenderissä. Lisää pyre ja sokeri kattilaan ja sekoita kunnes sokeri sulaa. Jäähdytä kunnes kylmää.

Lisää vanilja, suola, maito ja kerma. Kaada jäätelökoneeseen, jäädytä.

Mahdollista valmistaa myös laktoosittomana.

Lähteet:

Wikipedia

Mustikkamojito

Mustikkakana

Jäätelö