Referaatti: Makupaloja Suomesta

Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun alun. Myös pohjoismainen ruoka on noussut trendiksi kansainvälisten ruoka-alan ammattilaisten keskuudessa ja maailmalla kiinnostavatkin uudet maut, selkeys, puhtaus ja läheinen luontosuhde.

Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät  osaajat loihtivat herkkuja

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista. Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita.  Vuodenaikojen vaihtelu näkyy myös lautasella. Vaikutteet lähinaapureilta ovat osin historiaa, osin elävää perinnettä ja nykyaikaista keittotaitoa. Joulun ruoat ovat etupäässä läntistä perintöä, pääsiäisen itäistä. Moni kalaruoka on yhteistä muiden Pohjoismaiden kanssa. vaikutteita tulee yhä kauempaa ja parhaat palat sopeutuvat osaksi suomalaista ruokakulttuuria.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia

Monelle suomalaiselle ja ulkomaalaiselle Suomen parhaat ruokaelämykset tulevat luonnosta. Marjoista, sienistä, järvikaloista ja riistasta loihditaan unohtumattomia elämyksiä. 
Metsän antimilla eli mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla, tateilla ja riistalla sekä makean ja suolasen veden kaloilla herkutellaan ympäri vuoden. Kalojen valmistukseen löytyy myös monia erilaisia metodeja, kuten savustus ja halstraaminen. 
Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja. Esimerkiksi koivunmahla, kuusen vuosikasvu kerkkä ja terva muuntuvat osaavien harrastajien ja pienjalostajien käsissä juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.

Maailman pohjoisin maatalous

Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta yhtä pohjoisessa kuin Suomessa. Pohjoisen lyhyt kesä ja pitkä talvi ovat haasteita sekä viljelylle että karjanhoidolle. Entisaikoina se on merkinnyt talvista ruoan niukkuutta, nykyään kustannusjahtia. Ennen kaikkea se on tuottanut luovia ratkaisuja ja laadukasta ruokaa. Nopean kasvun tekevät mahdolliseksi pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet. Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston lämpeneminen. Hyödyttääkö vai haittaako se maataloutta, jää nähtäväksi. Pidempi kesä tuottaisi lisää satoa ja mahdollistaisi uusia lajikkeita. Toisaalta leudot talvet toisivat lisävaivaa tuhohyönteisistä ja rikkakasveista.

Neljän vuodenajan maut

Suomalaisten makujen aarreaitan timantti on neljä selkeää vuodenaikaa. Peltojen ja metsien kesäinen raikkaus muuttuu talven myötä lempeiksi aromeiksi. Riista ja luonnonkala tuovat kausittaista vaihtelua lihan ja kalan tarjontaan. Sesonkisyöminen on kuitenkin jälleen yleistymässä, kiitos intohimoisten keittiömestareiden, ruokajournalismin sekä raaka-aineen laadukkuutta, hyvää makua ja ekologisuutta peräänkuuluttavien kuluttajien.

Suomalaiset terveyspommit

 laadukkaat raaka-aineet, turvallinen ja monipuolinen tuotevalikoima sekä jo vuosia kestänyt hyvä yhteistyö tutkijoiden, viranomaisten ja elintarviketeollisuuden välillä. Suomalainen terveellinen ravitsemus on ennen kaikkea kunnollista perusruokaa ja kansalaisten viisaita valintoja, mutta myös kansainvälisen huipputason tutkimusta ja innovaatioita. Tämän vuosituhannen nuosevia ilmiöitä ovat super-, lähi- ja luomuruoka sekä kestävä ruokavalio.

Koulupäivän ruokakulttuuria

Jokaiselle suomalaisessa päiväkodissa, peruskoulussa, ammattikoulussa ja lukiossa olevalle nuorelle tarjotaan terveellinen lämmin lounas. Tätä pidetään osana terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta. Kotitalousopetuksessa yläkoululaiset tutustuvat ruoanvalmistustaitoihin ja ravitsemuksen perusasioihin.

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa

Kestävä kehitys, luomu ja lähiruoka ovat ruokamaailman trendiaiheita, mutta kertovat myös ruokakulttuurin murroksesta. Suuret tuotantoyksiköt saavat rinnalleen yhä näkyvämmän pienimuotoisen ja vaihtoehtoisen tarjontaketjun. Niiden valikoimat kasvavat sekä ravintoloissa että ruokakaupoissa, ja uusia myyntikanaviakin syntyy.
Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu- ja lähiruokaan lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia. Säästäväinen raaka-aineiden käyttö, hukkaruoan välttäminen, sesonkien mukainen ruokailu, kasvisten käytön lisääminen ja lihan kohtuullinen käyttö olivat vielä muutama vuosi sitten vanhanaikaista sodanjälkeistä köyhäilyä ja nipottamista, mutta nyt ne ovat muuttuneet osaksi valistunutta kuluttamista.

Kippis! 

Omintakeista ruokajuomakulttuuriamme edustaa kraanaveden juonti ja maidon laaja käyttö ruokajuomana. Myös runsas marjasatomme taittuu upeiksi juomiksi, alkoholilla ja ilman. Oluenpanon taito on osattu aina, mistä sahti on elävä todiste. Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla. Se yleistyi jokapäiväiseen käyttöön noin sata vuotta sitten, eli tuore maito ruokajuomana on uudehkoa perinnettä.
Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. Suurten panimoiden rinnalle on jälleen noussut pieniä käsityöläisyrityksiä, jotka rikastuttavat valikoimia. Sahti edustaa vanhaa suomalaista perinnettä. Se hyväksyttiin EU:n Aito perinteinen tuote -rekisteriin, sillä se on yksi maailman vanhimmista oluttyypeistä.
Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää harrastajat virkeinä. Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme. Tisleet sekä kuohuvien ja makeiden juhlajuomien runsaat aromit antavat kovan vastuksen kansainvälisille kumppaneille.